pyrintä

Suomi

Substantiivi

pyrintä (9-J)

pyrkiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈpyrint̪æ/
tavutus: py‧rin‧tä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pyrintä	pyrinnät
genetiivi	pyrinnän	pyrintöjen (pyrintäin)
partitiivi	pyrintää	pyrintöjä
akkusatiivi	pyrintä; pyrinnän	pyrinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pyrinnässä	pyrinnöissä
elatiivi	pyrinnästä	pyrinnöistä
illatiivi	pyrintään	pyrintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pyrinnällä	pyrinnöillä
ablatiivi	pyrinnältä	pyrinnöiltä
allatiivi	pyrinnälle	pyrinnöille
muut sijamuodot
essiivi	pyrintänä	pyrintöinä
translatiivi	pyrinnäksi	pyrinnöiksi
abessiivi	pyrinnättä	pyrinnöittä
instruktiivi	–	pyrinnöin
komitatiivi	–	pyrintöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pyrinnä-
vahva vartalo	pyrintä-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi pyrkiä (heikko vokaalivartalo pyri-) + johdin -ntä

Käännökset

1. pyrkiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

pyrintä Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 1037 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa