pyrintä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pyrintä (9-J)

  1. pyrkiminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpyrint̪æ/
  • tavutus: py‧rin‧tä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyrintä pyrinnät
genetiivi pyrinnän pyrintöjen
(pyrintäin)
partitiivi pyrintää pyrintöjä
akkusatiivi pyrintä;
pyrinnän
pyrinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi pyrinnässä pyrinnöissä
elatiivi pyrinnästä pyrinnöistä
illatiivi pyrintään pyrintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyrinnällä pyrinnöillä
ablatiivi pyrinnältä pyrinnöiltä
allatiivi pyrinnälle pyrinnöille
muut sijamuodot
essiivi pyrintänä pyrintöinä
translatiivi pyrinnäksi pyrinnöiksi
abessiivi pyrinnättä pyrinnöittä
instruktiivi pyrinnöin
komitatiivi pyrintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyrinnä-
vahva vartalo pyrintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]