pyllistää
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]pyllistää (53) (taivutus[luo])
- kumartua siten, että takapuoli on jotakuta kohti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpylːist̪æːˣ/
- tavutus: pyl‧lis‧tää
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kumartua siten, että takapuoli on jotakuta kohti
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: pyllistys, pyllistäjä, pyllistäminen
- verbit: pyllistellä
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pyllistää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”pyllistää”.