pyörähteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pyörähteleminen (38)
- teonnimi verbistä pyörähdellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyörähteleminen | pyörähtelemiset |
| genetiivi | pyörähtelemisen | pyörähtelemisten pyörähtelemisien |
| partitiivi | pyörähtelemistä | pyörähtelemisiä |
| akkusatiivi | pyörähteleminen; pyörähtelemisen |
pyörähtelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyörähtelemisessä | pyörähtelemisissä |
| elatiivi | pyörähtelemisestä | pyörähtelemisistä |
| illatiivi | pyörähtelemiseen | pyörähtelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyörähtelemisellä | pyörähtelemisillä |
| ablatiivi | pyörähtelemiseltä | pyörähtelemisiltä |
| allatiivi | pyörähtelemiselle | pyörähtelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyörähtelemisenä (pyörähtelemisnä) |
pyörähtelemisinä |
| translatiivi | pyörähtelemiseksi | pyörähtelemisiksi |
| abessiivi | pyörähtelemisettä | pyörähtelemisittä |
| instruktiivi | – | pyörähtelemisin |
| komitatiivi | – | pyörähtelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyörähtelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pyörähtelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi pyörähdellä ((vahva) vokaalivartalo pyörähtele- ) + johdin -minen