puuttaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puuttaminen (38)
- teonnimi verbistä puuttaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puuttaminen | puuttamiset |
| genetiivi | puuttamisen | puuttamisten puuttamisien |
| partitiivi | puuttamista | puuttamisia |
| akkusatiivi | puuttaminen; puuttamisen |
puuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puuttamisessa | puuttamisissa |
| elatiivi | puuttamisesta | puuttamisista |
| illatiivi | puuttamiseen | puuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puuttamisella | puuttamisilla |
| ablatiivi | puuttamiselta | puuttamisilta |
| allatiivi | puuttamiselle | puuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puuttamisena (puuttamisna) |
puuttamisina |
| translatiivi | puuttamiseksi | puuttamisiksi |
| abessiivi | puuttamisetta | puuttamisitta |
| instruktiivi | – | puuttamisin |
| komitatiivi | – | puuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puuttamis- | |