puuha

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puuha (10)[1]

  1. askare, homma, tekeminen, touhu; hanke, aie
    Siinä oli puuhaa koko päiväksi.
    Puuha käynnistettiin kokoamalla nimilista asian kannattajista.
    nauraa jonkun puuhille

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puuha puuhat
genetiivi puuhan puuhien
(puuhain)
partitiivi puuhaa puuhia
akkusatiivi puuha;
puuhan
puuhat
sisäpaikallissijat
inessiivi puuhassa puuhissa
elatiivi puuhasta puuhista
illatiivi puuhaan puuhiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puuhalla puuhilla
ablatiivi puuhalta puuhilta
allatiivi puuhalle puuhille
muut sijamuodot
essiivi puuhana puuhina
translatiivi puuhaksi puuhiksi
abessiivi puuhatta puuhitta
instruktiivi puuhin
komitatiivi puuhine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

lempipuuha, naimapuuha, pesimäpuuha, puuhamies

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • puuha Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10