pursua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pursua (52) (taivutus[luo])

  1. rinnakkaismuoto sanasta pursuta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpursuɑˣ/
  • tavutus: pur‧su‧a

Verbi[muokkaa]

pursua

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pursuta
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pursuta
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pursuta