puristin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puristin (33)[1]

  1. puristusvoimaa kehittävä kone

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpurist̪in/
  • tavutus: pu‧ris‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puristin puristimet
genetiivi puristimen puristimien
puristinten
partitiivi puristinta puristimia
akkusatiivi puristin;
puristimen
puristimet
sisäpaikallissijat
inessiivi puristimessa puristimissa
elatiivi puristimesta puristimista
illatiivi puristimeen puristimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puristimella puristimilla
ablatiivi puristimelta puristimilta
allatiivi puristimelle puristimille
muut sijamuodot
essiivi puristimena
(puristinna)
puristimina
translatiivi puristimeksi puristimiksi
abessiivi puristimetta puristimitta
instruktiivi puristimin
komitatiivi puristimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puristime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
puristin-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hedelmänpuristin, hydraulipuristin, jätepuristin, kasvipuristin, liimauspuristin, puristinkansio, ruuvipuristin, sitruunanpuristin, suonenpuristin, suonipuristin, valkosipulinpuristin, voidepuristin, voitelupuristin

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

puristin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puristaa

Substantiivi[muokkaa]

puristin

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta puristi

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33