puolitus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puolitus (39)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpuo̯lit̪us/
- tavutus: puo‧li‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puolitus | puolitukset |
| genetiivi | puolituksen | puolitusten puolituksien |
| partitiivi | puolitusta | puolituksia |
| akkusatiivi | puolitus; puolituksen |
puolitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puolituksessa | puolituksissa |
| elatiivi | puolituksesta | puolituksista |
| illatiivi | puolitukseen | puolituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puolituksella | puolituksilla |
| ablatiivi | puolitukselta | puolituksilta |
| allatiivi | puolitukselle | puolituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puolituksena | puolituksina |
| translatiivi | puolitukseksi | puolituksiksi |
| abessiivi | puolituksetta | puolituksitta |
| instruktiivi | – | puolituksin |
| komitatiivi | – | puolituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puolitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puolitus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. puolittaminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- puolitus Kielitoimiston sanakirjassa