punoitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
punoitus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpunoi̯t̪us/
- tavutus: pu‧noi‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | punoitus | punoitukset |
genetiivi | punoituksen | punoitusten punoituksien |
partitiivi | punoitusta | punoituksia |
akkusatiivi | punoitus; punoituksen |
punoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | punoituksessa | punoituksissa |
elatiivi | punoituksesta | punoituksista |
illatiivi | punoitukseen | punoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | punoituksella | punoituksilla |
ablatiivi | punoitukselta | punoituksilta |
allatiivi | punoitukselle | punoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | punoituksena | punoituksina |
translatiivi | punoitukseksi | punoituksiksi |
abessiivi | punoituksetta | punoituksitta |
instruktiivi | – | punoituksin |
komitatiivi | – | punoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | punoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
punoitus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä punoittaa (punoit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. punoittaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- punoitus Kielitoimiston sanakirjassa