pullukka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- hieman pyöreä, pullea henkilö
- Hän oli se punatukkainen pullukka.
- pullukkajatropa (Jatropha podagrica, eräs kasvilaji)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpulːukːɑ/
- tavutus: pul‧luk‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pullukka | pullukat |
| genetiivi | pullukan | pullukoiden pullukoitten pullukkojen (pullukkain) |
| partitiivi | pullukkaa | pullukoita pullukkoja |
| akkusatiivi | pullukka; pullukan |
pullukat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pullukassa | pullukoissa |
| elatiivi | pullukasta | pullukoista |
| illatiivi | pullukkaan | pullukkoihin pullukoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pullukalla | pullukoilla |
| ablatiivi | pullukalta | pullukoilta |
| allatiivi | pullukalle | pullukoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pullukkana | pullukkoina pullukoina |
| translatiivi | pullukaksi | pullukoiksi |
| abessiivi | pullukatta | pullukoitta |
| instruktiivi | – | pullukoin |
| komitatiivi | – | pullukoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pulluka- | |
| vahva vartalo | pullukka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |