puima
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
puima
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä puida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puima | puimat |
| genetiivi | puiman | puimien (puimain) |
| partitiivi | puimaa | puimia |
| akkusatiivi | puima; puiman |
puimat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puimassa | puimissa |
| elatiivi | puimasta | puimista |
| illatiivi | puimaan | puimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puimalla | puimilla |
| ablatiivi | puimalta | puimilta |
| allatiivi | puimalle | puimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puimana | puimina |
| translatiivi | puimaksi | puimiksi |
| abessiivi | puimatta | puimitta |
| instruktiivi | – | puimin |
| komitatiivi | – | puimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puima- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: puimala