puhelu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kahden puhelimen välinen puheyhteys
- puhelemisen toteutus
- Monilta puhelu käy huonosti nenätysten, mutta kännykässä se onkin eri juttu.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuhelu/
- tavutus: pu‧he‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhelu | puhelut |
genetiivi | puhelun | puhelujen puheluiden puheluitten |
partitiivi | puhelua | puheluita puheluja |
akkusatiivi | puhelu; puhelun |
puhelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhelussa | puheluissa |
elatiivi | puhelusta | puheluista |
illatiivi | puheluun | puheluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhelulla | puheluilla |
ablatiivi | puhelulta | puheluilta |
allatiivi | puhelulle | puheluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puheluna | puheluina |
translatiivi | puheluksi | puheluiksi |
abessiivi | puhelutta | puheluitta |
instruktiivi | – | puheluin |
komitatiivi | – | puheluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kahden puhelimen välinen puheyhteys
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
aikapuhelu, henkilöpuhelu, hätäpuhelu, kaksinpuhelu, kaukopuhelu, kotimaanpuhelu, lähipuhelu, matkapuhelu, neuvottelupuhelu, paikallispuhelu, puheluaika, puhelujakso, puhelukortti, puheluluokka, puhelumaksu, puhelunlaskentasykäys, puhelunlaskija, puhelunvälittäjä, puhelunvälitys, puhelupaikka, puhelupalvelu, puheluputki, puhelusarja, radiopuhelu, satelliittipuhelu, ulkolinjapuhelu, ulkomaanpuhelu, vastapuhelu, verkkoryhmäpuelu, verkkoryhmäpuhelu, virkapuhelu, vuoropuhelu, välipuhelu, yksinpuhelu, yksityispuhelu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puhelu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2