puhelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhelu (2)
- kahden puhelimen välinen puheyhteys
- puhelemisen toteutus
- Monilta puhelu käy huonosti nenätysten, mutta kännykässä se onkin eri juttu.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpuhelu/
- tavutus: pu‧he‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhelu | puhelut |
| genetiivi | puhelun | puhelujen puheluiden puheluitten |
| partitiivi | puhelua | puheluita puheluja |
| akkusatiivi | puhelu; puhelun |
puhelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhelussa | puheluissa |
| elatiivi | puhelusta | puheluista |
| illatiivi | puheluun | puheluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhelulla | puheluilla |
| ablatiivi | puhelulta | puheluilta |
| allatiivi | puhelulle | puheluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puheluna | puheluina |
| translatiivi | puheluksi | puheluiksi |
| abessiivi | puhelutta | puheluitta |
| instruktiivi | – | puheluin |
| komitatiivi | – | puheluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puhelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kahden puhelimen välinen puheyhteys
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]aikapuhelu, henkilöpuhelu, hätäpuhelu, kaksinpuhelu, kaukopuhelu, kotimaanpuhelu, lähipuhelu, matkapuhelu, neuvottelupuhelu, paikallispuhelu, puheluaika, puhelujakso, puhelukortti, puheluluokka, puhelumaksu, puhelunlaskentasykäys, puhelunlaskija, puhelunvälittäjä, puhelunvälitys, puhelupaikka, puhelupalvelu, puheluputki, puhelusarja, radiopuhelu, satelliittipuhelu, ulkolinjapuhelu, ulkomaanpuhelu, vastapuhelu, verkkoryhmäpuelu, verkkoryhmäpuhelu, virkapuhelu, vuoropuhelu, välipuhelu, yksinpuhelu, yksityispuhelu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- puhelu Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 909 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa