puhelinkoppi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- puhelinkioski, pieni rakennelma, jossa on maksullinen puhelin
- erittäin meluisiin tiloihin tehty suljettu tila matkapuhelimen käytöä varten
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuhelinˌkopːi/
- tavutus: pu‧he‧lin‧kop‧pi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhelinkoppi | puhelinkopit |
| genetiivi | puhelinkopin | puhelinkoppien (puhelinkoppein) |
| partitiivi | puhelinkoppia | puhelinkoppeja |
| akkusatiivi | puhelinkoppi; puhelinkopin |
puhelinkopit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhelinkopissa | puhelinkopeissa |
| elatiivi | puhelinkopista | puhelinkopeista |
| illatiivi | puhelinkoppiin | puhelinkoppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhelinkopilla | puhelinkopeilla |
| ablatiivi | puhelinkopilta | puhelinkopeilta |
| allatiivi | puhelinkopille | puhelinkopeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puhelinkoppina | puhelinkoppeina |
| translatiivi | puhelinkopiksi | puhelinkopeiksi |
| abessiivi | puhelinkopitta | puhelinkopeitta |
| instruktiivi | – | puhelinkopein |
| komitatiivi | – | puhelinkoppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | puhelinkopi- | |
| vahva vartalo | puhelinkoppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista puhelin ja koppi
Käännökset[muokkaa]
1. pieni rakennelma, jossa on maksullinen puhelin
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puhelinkoppi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-B