puhaltanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
puhaltanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä puhaltaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puhaltanut | puhaltaneet |
| genetiivi | puhaltaneen | puhaltaneiden puhaltaneitten |
| partitiivi | puhaltanutta | puhaltaneita |
| akkusatiivi | puhaltanut; puhaltaneen | puhaltaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puhaltaneessa | puhaltaneissa |
| elatiivi | puhaltaneesta | puhaltaneista |
| illatiivi | puhaltaneeseen | puhaltaneisiin puhaltaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puhaltaneella | puhaltaneilla |
| ablatiivi | puhaltaneelta | puhaltaneilta |
| allatiivi | puhaltaneelle | puhaltaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puhaltaneena | puhaltaneina |
| translatiivi | puhaltaneeksi | puhaltaneiksi |
| abessiivi | puhaltaneetta | puhaltaneitta |
| instruktiivi | – | puhaltanein |
| komitatiivi | – | puhaltaneine |