Siirry sisältöön

provokaattori

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

provokaattori (6)

  1. henkilö, joka provosoi, järkyttää mielipiteitä ja käsityksiä
    Ruben Stiller on valtakunnan hovinarri ja provokaattori, joka paljastaa outouksia ja ihmeitä, joita valtaan ja politiikkaan liittyy. (yle.fi)
  2. (rikokseen) yllyttäjä, kiihottaja

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈproʋoˌkɑːt̪ːori/
  • tavutus: pro‧vo‧kaat‧to‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi provokaattori provokaattorit
genetiivi provokaattorin provokaattorien
provokaattoreiden
provokaattoreitten
partitiivi provokaattoria provokaattoreita
provokaattoreja
akkusatiivi provokaattori;
provokaattorin
provokaattorit
sisäpaikallissijat
inessiivi provokaattorissa provokaattoreissa
elatiivi provokaattorista provokaattoreista
illatiivi provokaattoriin provokaattoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi provokaattorilla provokaattoreilla
ablatiivi provokaattorilta provokaattoreilta
allatiivi provokaattorille provokaattoreille
muut sijamuodot
essiivi provokaattorina provokaattoreina
translatiivi provokaattoriksi provokaattoreiksi
abessiivi provokaattoritta provokaattoreitta
instruktiivi provokaattorein
komitatiivi provokaattoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo provokaattori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]