prologi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (kirjallisuustiede) esipuhe (tavallisesti kirjallisen teoksen)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈprologi/
- tavutus: pro‧lo‧gi
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | prologi | prologit |
genetiivi | prologin | prologien (prologein) |
partitiivi | prologia | prologeja |
akkusatiivi | prologi; prologin |
prologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | prologissa | prologeissa |
elatiivi | prologista | prologeista |
illatiivi | prologiin | prologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | prologilla | prologeilla |
ablatiivi | prologilta | prologeilta |
allatiivi | prologille | prologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | prologina | prologeina |
translatiivi | prologiksi | prologeiksi |
abessiivi | prologitta | prologeitta |
instruktiivi | – | prologein |
komitatiivi | – | prologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | prologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5