procep

Serbia

Substantiivi

prȍcēp m. (kyrillinen процеп)

1. halkeama
2. (kuvaannollisesti) tukala tilanne, kiipeli

Ääntäminen

• IPA: /'prôt͡seːp/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	prȍcēp	prȍcēpi
genetiivi	prȍcēpa	prȍcēpā
datiivi-lokatiivi	prȍcēpu	prȍcēpima
akkusatiivi	prȍcēp	prȍcēpe
vokatiivi	procepe	prȍcēpi
instrumentaali	prȍcēpom	prȍcēpima

Liittyvät sanat

• procepiti

Rinnakkaismuodot

• (ijekavica^?) procijep

Aiheesta muualla

• Николић, Мирослав (2011): procep, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 1065