printti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

printti (5-C)[1]

  1. (arkikieltä) painomedia eli erilaiset lehdet (käytetään mainosalalla)
    Printti on rajussa pudotuksessa.
    Moni paperilehti tulee ilmestymään ensin netissä ja sitten vasta printtinä. (city.fi)
  2. (arkikieltä) tuotettu elokuvatallenne, tallenne, elokuvakopio
    Printti lojui pitkään varastossa ilman että kukaan tiesi sen olemassaolosta.
    Lähdin noutamaan erästä printtiä arkistosta.
  3. painokuva, painatus
    printti-T-paita
  4. (arkikieltä) printattu asiakirja, tuloste

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈprint̪ːi/
  • tavutus: print‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi printti printit
genetiivi printin printtien
(printtein)
partitiivi printtiä printtejä
akkusatiivi printti;
printin
printit
sisäpaikallissijat
inessiivi printissä printeissä
elatiivi printistä printeistä
illatiivi printtiin printteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi printillä printeillä
ablatiivi printiltä printeiltä
allatiivi printille printeille
muut sijamuodot
essiivi printtinä printteinä
translatiivi printiksi printeiksi
abessiivi printittä printeittä
instruktiivi printein
komitatiivi printteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo printi-
vahva vartalo printti-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

printtiliuska

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • printti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C