prahlen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	prahlst
ind. prees. y. 3. p.	prahlt
ind. imperf. y. 3. p.	prahlte
part. perf.	geprahlt
apuverbi	haben

prahlen

1. kerskua, kerskailla, kehuskella

Ääntäminen

• IPA: [ˈpʁaːlən]

• tavutus: prah‧len