Siirry sisältöön

potkia

Wikisanakirjasta
Katso myös: pötkiä

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

potkia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta potka

Verbi

[muokkaa]

potkia (61) (taivutus[luo])

  1. potkaista toistuvasti

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpot̪kiɑˣ/
  • tavutus: pot‧ki‧a

Etymologia

[muokkaa]

Johdos jalan alaosaa merkitsevästä sanasta potka (vartalo potk|a- + -i- + -a).[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • potkia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004