Siirry sisältöön

potka

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Potka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Potka

Substantiivi

[muokkaa]

potka (10)

  1. lihateknologinen nimitys, jota käytetään nisäkkään polvi- ja nilkkanivelien välisestä osasta. Sen mukaan onko kyseessä etu- vai takajalka, voidaan puhua etupotkasta tai takapotkasta.
    Sian potkaa nimitetään tavallisesti kinkuksi.
    Kauppias sahasi naudan potkan sopiviksi viipaleiksi.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpot̪kɑ/
  • tavutus: pot‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi potka potkat
genetiivi potkan potkien
(potkain)
partitiivi potkaa potkia
akkusatiivi potka;
potkan
potkat
sisäpaikallissijat
inessiivi potkassa potkissa
elatiivi potkasta potkista
illatiivi potkaan potkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi potkalla potkilla
ablatiivi potkalta potkilta
allatiivi potkalle potkille
muut sijamuodot
essiivi potkana potkina
translatiivi potkaksi potkiksi
abessiivi potkatta potkitta
instruktiivi potkin
komitatiivi potkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo potka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • potka Kielitoimiston sanakirjassa

Kroatia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
yksikkö monikko
nominatiivipȍtkapȍtke
genetiivipȍtkēpȍtkī
datiivi-lokatiivipȍtkipȍtkama
akkusatiivipȍtkupȍtke
vokatiivipotkopȍtke
instrumentaalipȍtkōmpȍtkama

pȍtka f. 

  1. kude (kudelanka tai sitä vastaava kangassuikale)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /'pôtka/
  • tavutus: po‧tka

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • pȍtka Hrvatski jezični portal