positiivisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]positiivisuus (40)
- se, että jokin on positiivinen; plusmerkkinen
- se, että joku on asenteeltaan positiivinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈposiˌt̪iːʋisuːs/
- tavutus: po‧si‧tii‧vi‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | positiivisuus | positiivisuudet |
| genetiivi | positiivisuuden | positiivisuuksien |
| partitiivi | positiivisuutta | positiivisuuksia |
| akkusatiivi | positiivisuus; positiivisuuden |
positiivisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | positiivisuudessa | positiivisuuksissa |
| elatiivi | positiivisuudesta | positiivisuuksista |
| illatiivi | positiivisuuteen | positiivisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | positiivisuudella | positiivisuuksilla |
| ablatiivi | positiivisuudelta | positiivisuuksilta |
| allatiivi | positiivisuudelle | positiivisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | positiivisuutena | positiivisuuksina |
| translatiivi | positiivisuudeksi | positiivisuuksiksi |
| abessiivi | positiivisuudetta | positiivisuuksitta |
| instruktiivi | – | positiivisuuksin |
| komitatiivi | – | positiivisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | positiivisuude- | |
| vahva vartalo | positiivisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
positiivisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi positiivinen (vokaalivartalo positiivise- ) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että jokin on positiivinen; plusmerkkinen
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- positiivisuus Kielitoimiston sanakirjassa