polei

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui polei
määräinen	poleiului
monikko	unor poleiuri
määräinen	poleiurilor

polei n. (määräinen: poleiul, monikko: poleiuri, määräinen: poleiurile)

1. jää, jääkerros (tien pinnassa tms.)

   Obligativitatea anvelopelor de iarnă va fi valabilă pentru circulaţia pe drumuri acoperite cu polei, zăpadă sau gheaţă.

   Talvirenkaat ovat pakolliset liikuttaessa lumen tai jään peittämillä teillä.

Liittyvät sanat

• gheață

Verbi

polei (y3p. poleieşte, pp. poleit)

1. päällystää, pinnoittaa metallikerroksella