pokko
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pokko
- (vanhahtava) pikkupoika
- eipä ole hän koskaan syntynyt talontekijäksi mieheksi; tarvitaanpa siinä vähän potraa pokkoa, mutta siihen ei löydy hänessä kurssia enemmin kuin kintaassa (A. Kivi)
- (vanhahtava) pässi, pässikaritsa
Lähteet[muokkaa]
- Suomen sanojen alkuperä osa 2 (SKS 1995) s. 387