poimiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]poimiminen (38)
- teonnimi verbistä poimia
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poimiminen | poimimiset |
| genetiivi | poimimisen | poimimisten poimimisien |
| partitiivi | poimimista | poimimisia |
| akkusatiivi | poimiminen; poimimisen |
poimimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poimimisessa | poimimisissa |
| elatiivi | poimimisesta | poimimisista |
| illatiivi | poimimiseen | poimimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poimimisella | poimimisilla |
| ablatiivi | poimimiselta | poimimisilta |
| allatiivi | poimimiselle | poimimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poimimisena (poimimisna) |
poimimisina |
| translatiivi | poimimiseksi | poimimisiksi |
| abessiivi | poimimisetta | poimimisitta |
| instruktiivi | – | poimimisin |
| komitatiivi | – | poimimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poimimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
poimimis- | |