poikkeuksellisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

poikkeuksellisuus (40)

  1. se, että on poikkeuksellinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poikkeuksellisuus poikkeuksellisuudet
genetiivi poikkeuksellisuuden poikkeuksellisuuksien
partitiivi poikkeuksellisuutta poikkeuksellisuuksia
akkusatiivi poikkeuksellisuus;
poikkeuksellisuuden
poikkeuksellisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi poikkeuksellisuudessa poikkeuksellisuuksissa
elatiivi poikkeuksellisuudesta poikkeuksellisuuksista
illatiivi poikkeuksellisuuteen poikkeuksellisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poikkeuksellisuudella poikkeuksellisuuksilla
ablatiivi poikkeuksellisuudelta poikkeuksellisuuksilta
allatiivi poikkeuksellisuudelle poikkeuksellisuuksille
muut sijamuodot
essiivi poikkeuksellisuutena poikkeuksellisuuksina
translatiivi poikkeuksellisuudeksi poikkeuksellisuuksiksi
abessiivi poikkeuksellisuudetta poikkeuksellisuuksitta
instruktiivi poikkeuksellisuuksin
komitatiivi poikkeuksellisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo poikkeuksellisuude-
vahva vartalo poikkeuksellisuute-
konsonantti-
vartalo
poikkeuksellisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan poikkeuksellinen vartalosta poikkeuksellis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]