podenco
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]podenco (2)
- Välimereltä ja Kanariansaarilta kotoisin oleva jäniksen ja villikaniinin metsästykseen käytetty kuulo- ja näköaistia myös metsästyksessä hyödyntävä ajokoira ja alkukantainen koiratyyppi, nykyisin Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa seurakoira. Nopea ja hoikkarakenteinen, muistuttaa jonkin verran vinttikoiraa, vaikkakin erotuksena jälkimmäiseen omaa pystyt korvat.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpodeŋko/
- tavutus: po‧den‧co
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | podenco | podencot |
| genetiivi | podencon | podencojen podencoiden podencoitten |
| partitiivi | podencoa | podencoita podencoja |
| akkusatiivi | podenco; podencon |
podencot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | podencossa | podencoissa |
| elatiivi | podencosta | podencoista |
| illatiivi | podencoon | podencoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | podencolla | podencoilla |
| ablatiivi | podencolta | podencoilta |
| allatiivi | podencolle | podencoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | podencona | podencoina |
| translatiivi | podencoksi | podencoiksi |
| abessiivi | podencotta | podencoitta |
| instruktiivi | – | podencoin |
| komitatiivi | – | podencoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | podenco- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Suoraan espanjan sanasta podenco, joka viittaa jäniskoiraan.
Käännökset
[muokkaa]1. espanjalainen kuulo- ja näköaistia myös metsästyksessä hyödyntävä ajokoira ja alkukantainen koiratyyppi
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yläkäsitteet
[muokkaa]- koiraeläimet (Canidea)
- kesykoira (Canis familiaris)