planttu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (murteellinen) taimi
- (murteellinen, vanhentunut) lanttu
- (puhekieltä, leikkimielinen) noviisi, keltanokka, vasta-alkaja
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- planttu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.