pitkittyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pitkittyminen (38)
- teonnimi verbistä pitkittyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pitkittyminen | pitkittymiset |
| genetiivi | pitkittymisen | pitkittymisten pitkittymisien |
| partitiivi | pitkittymistä | pitkittymisiä |
| akkusatiivi | pitkittyminen; pitkittymisen |
pitkittymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pitkittymisessä | pitkittymisissä |
| elatiivi | pitkittymisestä | pitkittymisistä |
| illatiivi | pitkittymiseen | pitkittymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pitkittymisellä | pitkittymisillä |
| ablatiivi | pitkittymiseltä | pitkittymisiltä |
| allatiivi | pitkittymiselle | pitkittymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pitkittymisenä (pitkittymisnä) |
pitkittymisinä |
| translatiivi | pitkittymiseksi | pitkittymisiksi |
| abessiivi | pitkittymisettä | pitkittymisittä |
| instruktiivi | – | pitkittymisin |
| komitatiivi | – | pitkittymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pitkittymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pitkittymis- | |