piruuttaan

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

piruuttaan

  1. (alatyyliä) ilkeän luonteenlaatunsa tähden, pahansuopuuttaan
    Minä lapseton varasin kesälomani ihan piruuttaan heinäkuun ajaksi. (keskustelukommentti, vauva.fi)
  2. (alatyyliä, harvinainen) huvikseen; mielenkiinnosta
    Seuraavana syksynä bändi oli laittanut tuon jutun raideriin ihan piruuttaan, vain nähdäkseen onko järjestäjä lukenut sen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiruːt̪ːɑːn/
  • tavutus: pi‧ruut‧taan

Taivutus[muokkaa]

Puhekielessä toisinaan taipumaton.

persoona yksikkö monikko
1. piruuttani piruuttamme
2. piruuttasi piruuttanne
3. piruuttaan
piruuttansa







Substantiivi[muokkaa]

piruuttaan

  1. (taivutusmuoto) partitiivin yksikön 3. persoonan omistusmuoto sanasta piruus
  2. (taivutusmuoto) partitiivin monikon 3. persoonan omistusmuoto sanasta piruus