pirulainen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pirulainen (38)
- ovela ja juonikas henkilö, lievä haukkumasana
- On se juonikas pirulainen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpiruˌlɑi̯nen/
- tavutus: pi‧ru‧lai‧nen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pirulainen | pirulaiset |
| genetiivi | pirulaisen | pirulaisten pirulaisien |
| partitiivi | pirulaista | pirulaisia |
| akkusatiivi | pirulainen; pirulaisen |
pirulaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pirulaisessa | pirulaisissa |
| elatiivi | pirulaisesta | pirulaisista |
| illatiivi | pirulaiseen | pirulaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pirulaisella | pirulaisilla |
| ablatiivi | pirulaiselta | pirulaisilta |
| allatiivi | pirulaiselle | pirulaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pirulaisena (pirulaisna) |
pirulaisina |
| translatiivi | pirulaiseksi | pirulaisiksi |
| abessiivi | pirulaisetta | pirulaisitta |
| instruktiivi | – | pirulaisin |
| komitatiivi | – | pirulaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pirulaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pirulais- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pirulainen Kielitoimiston sanakirjassa