pirta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Pirta


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pirta (9-K)

  1. kangaspuissa kaiteen osa, loimen langat erotteleva ja kuteen kankaan suuhun tiivistävä säleikkö
  2. nauhapirta, tiuhta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈpirtɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pirta pirrat
genetiivi pirran pirtojen
(pirtain)
partitiivi pirtaa pirtoja
akkusatiivi pirta;
pirran
pirrat
sisäpaikallissijat
inessiivi pirrassa pirroissa
elatiivi pirrasta pirroista
illatiivi pirtaan pirtoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pirralla pirroilla
ablatiivi pirralta pirroilta
allatiivi pirralle pirroille
muut sijamuodot
essiivi pirtana pirtoina
translatiivi pirraksi pirroiksi
abessiivi pirratta pirroitta
instruktiivi pirroin
komitatiivi pirtoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

muinaisvenäläinen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • sopia (jonkun) pirtaan – olla yhteensopiva jonkun arvojen, moraalin, ymmärryksen kanssa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pirta Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).