pirahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pirahtaminen (38)
- teonnimi verbistä pirahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pirahtaminen | pirahtamiset |
| genetiivi | pirahtamisen | pirahtamisten pirahtamisien |
| partitiivi | pirahtamista | pirahtamisia |
| akkusatiivi | pirahtaminen; pirahtamisen |
pirahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pirahtamisessa | pirahtamisissa |
| elatiivi | pirahtamisesta | pirahtamisista |
| illatiivi | pirahtamiseen | pirahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pirahtamisella | pirahtamisilla |
| ablatiivi | pirahtamiselta | pirahtamisilta |
| allatiivi | pirahtamiselle | pirahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pirahtamisena (pirahtamisna) |
pirahtamisina |
| translatiivi | pirahtamiseksi | pirahtamisiksi |
| abessiivi | pirahtamisetta | pirahtamisitta |
| instruktiivi | – | pirahtamisin |
| komitatiivi | – | pirahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pirahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pirahtamis- | |