pinsetit
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pieniin kappaleisiin tarttumiseen tarkoitettu työkalu, joka koostuu yksinkertaisimmillaan taitetusta joustavasta materiaalista jota puristetaan sormilla
- Pinseteillä voidaan nyppiä kulmakarvoja.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpinset̪it̪/
- tavutus: pin‧se‧tit
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | pinsetit |
| genetiivi | – | pinsettien (pinsettein) |
| partitiivi | – | pinsettejä |
| akkusatiivi | –; – |
pinsetit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | pinseteissä |
| elatiivi | – | pinseteistä |
| illatiivi | – | pinsetteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | pinseteillä |
| ablatiivi | – | pinseteiltä |
| allatiivi | – | pinseteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | pinsetteinä |
| translatiivi | – | pinseteiksi |
| abessiivi | – | pinseteittä |
| instruktiivi | – | pinsetein |
| komitatiivi | – | pinsetteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pinseti- | |
| vahva vartalo | pinsetti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |