pinnata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pinnata (73) (taivutus[luo]) (y. 1. p: pinnaan)

  1. olla pois (yl. koulusta) ilman lupaa, lintsata
  2. tehdä huolimattomasti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpinːɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: pin‧na‧ta

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta pinna. Nykymerkitys on 1900-luvulta.[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pinnata Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

pinnata (73-J) (taivutus[luo]) (y. 1. p: pintaan)

  1. pinnoittaa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kirsti Aapala: Pinnata Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.3.2020.