pinnaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pinnaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pinnata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pinnaava | pinnaavat |
| genetiivi | pinnaavan | pinnaavien (pinnaavain) |
| partitiivi | pinnaavaa | pinnaavia |
| akkusatiivi | pinnaava; pinnaavan | pinnaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pinnaavassa | pinnaavissa |
| elatiivi | pinnaavasta | pinnaavista |
| illatiivi | pinnaavaan | pinnaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pinnaavalla | pinnaavilla |
| ablatiivi | pinnaavalta | pinnaavilta |
| allatiivi | pinnaavalle | pinnaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pinnaavana | pinnaavina |
| translatiivi | pinnaavaksi | pinnaaviksi |
| abessiivi | pinnaavatta | pinnaavitta |
| instruktiivi | – | pinnaavin |
| komitatiivi | – | pinnaavine |