pinkki

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pinkki (5-A) (komparatiivi pinkimpi, superlatiivi pinkein) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) vaaleanpunainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈpiŋkːi]

Etymologia[muokkaa]

  • englannin sanasta pink ’vaaleanpunainen’, alkuaan ’neilikka’ ja ’neilikanpunainen’[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pinkki Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

pinkki (5-A)

  1. violettiin vivahtava vaalea punainen väri

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiŋkːi/, [ˈpiŋkːi]
  • tavutus: pink‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pinkki pinkit
genetiivi pinkin pinkkien
(pinkkein)
partitiivi pinkkiä pinkkejä
akkusatiivi pinkki;
pinkin
pinkit
sisäpaikallissijat
inessiivi pinkissä pinkeissä
elatiivi pinkistä pinkeistä
illatiivi pinkkiin pinkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pinkillä pinkeillä
ablatiivi pinkiltä pinkeiltä
allatiivi pinkille pinkeille
muut sijamuodot
essiivi pinkkinä pinkkeinä
translatiivi pinkiksi pinkeiksi
abessiivi pinkittä pinkeittä
instruktiivi pinkein
komitatiivi pinkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pinki-
vahva vartalo pinkki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Värien yhteisen historian voi yhä aistia taivaanrannassa. Tiede, 10, nro 2020. Artikkelin verkkoversio.