pingo

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pingo

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pinkoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pinkoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pinkoa

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pingō (III) (akt. prees. inf. pingere, ind. perf. y. 1. p. pīnxī, part. perf. pictus) (taivutus[luo])

  1. koristella
  2. värjätä
  3. maalata

Lähteet[muokkaa]

  • Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pingo m.

  1. pisara