pillittäjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pillittäjä (10)
- henkilö, joka pillittää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpilːit̪ˌt̪æjæ/
- tavutus: pil‧lit‧tä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pillittäjä | pillittäjät |
| genetiivi | pillittäjän | pillittäjien (pillittäjäin) |
| partitiivi | pillittäjää | pillittäjiä |
| akkusatiivi | pillittäjä; pillittäjän |
pillittäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pillittäjässä | pillittäjissä |
| elatiivi | pillittäjästä | pillittäjistä |
| illatiivi | pillittäjään | pillittäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pillittäjällä | pillittäjillä |
| ablatiivi | pillittäjältä | pillittäjiltä |
| allatiivi | pillittäjälle | pillittäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pillittäjänä | pillittäjinä |
| translatiivi | pillittäjäksi | pillittäjiksi |
| abessiivi | pillittäjättä | pillittäjittä |
| instruktiivi | – | pillittäjin |
| komitatiivi | – | pillittäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pillittäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka pillittää
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pillittäjä Kielitoimiston sanakirjassa