pilkahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pilkahtaminen (38)
- teonnimi verbistä pilkahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilkahtaminen | pilkahtamiset |
| genetiivi | pilkahtamisen | pilkahtamisten pilkahtamisien |
| partitiivi | pilkahtamista | pilkahtamisia |
| akkusatiivi | pilkahtaminen; pilkahtamisen |
pilkahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilkahtamisessa | pilkahtamisissa |
| elatiivi | pilkahtamisesta | pilkahtamisista |
| illatiivi | pilkahtamiseen | pilkahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilkahtamisella | pilkahtamisilla |
| ablatiivi | pilkahtamiselta | pilkahtamisilta |
| allatiivi | pilkahtamiselle | pilkahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilkahtamisena (pilkahtamisna) |
pilkahtamisina |
| translatiivi | pilkahtamiseksi | pilkahtamisiksi |
| abessiivi | pilkahtamisetta | pilkahtamisitta |
| instruktiivi | – | pilkahtamisin |
| komitatiivi | – | pilkahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pilkahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pilkahtamis- | |