pikkuisen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pikkuisen

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta pikkuinen
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pikkuinen

Adverbi[muokkaa]

pikkuisen

  1. (arkikieltä) hieman, vähän, hiukan
    Voisinko ottaa vielä pikkuisen lisää ruokaa.
    "Tätä joukkuetta tulee jopa pikkuisen ikävä" (yle.fi)
    AUTON siisteydessä toimii sama ohjenuora kuin kodin siisteydessä: kun silloin tällöin siivoaa pikkuisen, sotku ei koskaan pääse niin pahaksi, että edessä on ylitsepääsemätön urakka. (hs.fi)
    Puoluepomot kuumina vaalitentissä - Soini: "Saanko toisen kerran edes pikkuisen aikaa" (is.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: ['pik.kui̯.s̠e̞n]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pikkuisen

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta pikkuinen
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pikkuinen