piiru
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piiru (1)
- kulman yksikkö, merenkulussa 1/32 ympyrästä, tykistössä 1/6000 ympyrää
- poikkileikkaukseltaan pyöreä rakenteiden tukipuu
- kattopiirut
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpiː.ru/
- tavutus: pii‧ru
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piiru | piirut |
| genetiivi | piirun | piirujen |
| partitiivi | piirua | piiruja |
| akkusatiivi | piiru; piirun |
piirut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piirussa | piiruissa |
| elatiivi | piirusta | piiruista |
| illatiivi | piiruun | piiruihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piirulla | piiruilla |
| ablatiivi | piirulta | piiruilta |
| allatiivi | piirulle | piiruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piiruna | piiruina |
| translatiivi | piiruksi | piiruiksi |
| abessiivi | piirutta | piiruitta |
| instruktiivi | – | piiruin |
| komitatiivi | – | piiruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piiru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: piirullaan
- verbit: piirustaa
Idiomit[muokkaa]
- piirua vaille
- melkein, lähes
- piirun verran
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 337. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.