piippu

§Suomi

§Substantiivi

piippu (1-B) (monikko piiput)

1. väline, jolla voi käyttää tupakkaa, huumeita tai muita päihteitä polttamalla, jotta kemikaalit imeytyisivät hengityskanavasta

   polttaa piippua

2. rakennelma, jonka kautta savu poistuu

   katolla on piippu

   tehtaan piippu

3. tuliaseen osa, jonka kautta luoti ammutaan

   katsoa aseen piippuun

§Käännökset

1. poltteluväline

englanti: pipe

ruotsi: pipa

2. rakennelma

englanti: chimney, smokestack

3. aseen osa

englanti: barrel

ruotsi: pipa

§Liittyvät sanat

• hormi
• kaksipiippuinen
• korsteeni
• monipiippuinen
• -piippuinen
• savutorvi
• yksipiippuinen

§Johdokset

• substantiivit: piipullinen
• verbit: piiputtaa

§Yhdyssanat

haulipiippu, kiväärinpiippu, merenvahapiippu, oopiumipiippu, piippuhylly, piippuköynnös, piippumies, piippunysä, piipputupakka, piipunkoppa, piipunnysä, piipunperät, piipunperskat, piipunpesä, piipunpolttaja, piipunpuhdistin, piipunrassi, piipunvarsi, pyssynpiippu, rauhanpiippu, savupiippu, tiilipiippu, tykinpiippu, vesipiippu

§Idiomit

• ajaa kuin käärmettä piippuun
• ajaa itsensä piippuun

§Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus: piippu