pienokainen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pienokainen (38)

  1. vauva, pieni lapsi
    Pitkähiuksinen, pinkkitakkinen pullea Petri-pienokainen pyyhälsi perjantaina punaisella pulkalla pusikkoon Parkanon Pahkalassa, Pirkanmaalla.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pienoikainen pienoikaiset
genetiivi pienoikaisen pienoikaisten
pienoikaisien
partitiivi pienoikaista pienoikaisia
akkusatiivi pienoikainen;
pienoikaisen
pienoikaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi pienoikaisessa pienoikaisissa
elatiivi pienoikaisesta pienoikaisista
illatiivi pienoikaiseen pienoikaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pienoikaisella pienoikaisilla
ablatiivi pienoikaiselta pienoikaisilta
allatiivi pienoikaiselle pienoikaisille
muut sijamuodot
essiivi pienoikaisena
(pienoikaisna)
pienoikaisina
translatiivi pienoikaiseksi pienoikaisiksi
abessiivi pienoikaisetta pienoikaisitta
instruktiivi pienoikaisin
komitatiivi pienoikaisine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta pieni

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]