piekana
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- Buteo lagopus, hiirihaukkojen suvun (Buteo) puussa tai kallionkielekkeellä pesivä melko kookas tunturialueiden päiväpetolintu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpie̯kɑnɑ/
- tavutus: pie‧ka‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piekana | piekanat |
| genetiivi | piekanan | piekanojen (piekanain) |
| partitiivi | piekanaa | piekanoja |
| akkusatiivi | piekana; piekanan |
piekanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piekanassa | piekanoissa |
| elatiivi | piekanasta | piekanoista |
| illatiivi | piekanaan | piekanoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piekanalla | piekanoilla |
| ablatiivi | piekanalta | piekanoilta |
| allatiivi | piekanalle | piekanoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piekanana | piekanoina |
| translatiivi | piekanaksi | piekanoiksi |
| abessiivi | piekanatta | piekanoitta |
| instruktiivi | – | piekanoin |
| komitatiivi | – | piekanoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piekana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Sana on lainaa saamen sanasta biehkan. Se on alunperin osa yhdyssanasta piekanahaukka ja on lyhentynyt nykyiseen muotoonsa 1920-luvulla.[2]
Käännökset
[muokkaa]1. Buteo lagopus
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yläkäsitteet
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Väisänen, R. A., Högmander, H., Björklund, H., Hänninen, L., Lammin-Soila, M., Lokki, J. & Rauste, V. 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). – BirdLife Suomi – BirdLife Finland, Helsinki – https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/ [24. lokakuuta 2012].
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana piekana.