pidättyvä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]pidättyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pidättyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pidättyvä | pidättyvät |
| genetiivi | pidättyvän | pidättyvien (pidättyväin) |
| partitiivi | pidättyvää | pidättyviä |
| akkusatiivi | pidättyvä; pidättyvän |
pidättyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pidättyvässä | pidättyvissä |
| elatiivi | pidättyvästä | pidättyvistä |
| illatiivi | pidättyvään | pidättyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pidättyvällä | pidättyvillä |
| ablatiivi | pidättyvältä | pidättyviltä |
| allatiivi | pidättyvälle | pidättyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pidättyvänä | pidättyvinä |
| translatiivi | pidättyväksi | pidättyviksi |
| abessiivi | pidättyvättä | pidättyvittä |
| instruktiivi | – | pidättyvin |
| komitatiivi | – | pidättyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pidättyvä- | |
| vahva vartalo | pidättyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pidättyvä Kielitoimiston sanakirjassa