pettu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- männyn jälsikerroksesta valmistettava Suomessa erityisesti nälkävuosien (1866–1868) aikana käytetty kuivattu ja jauhettu hätäruoka, jota käytettiin leipien valmistuksessa; pettu sisältää tärkkelystä ja ravintokuitua
- Saamelaiset ovat käyttäneet pettua myös hyvinä aikoina.
- Sotavuosina 1942-1943 Pohjois-Satakunnan alueella turvauduttiin viimeksi pettuun.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpet̪ːu/
- tavutus: pet‧tu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pettu | petut |
| genetiivi | petun | pettujen |
| partitiivi | pettua | pettuja |
| akkusatiivi | pettu; petun |
petut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | petussa | petuissa |
| elatiivi | petusta | petuista |
| illatiivi | pettuun | pettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | petulla | petuilla |
| ablatiivi | petulta | petuilta |
| allatiivi | petulle | petuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pettuna | pettuina |
| translatiivi | petuksi | petuiksi |
| abessiivi | petutta | petuitta |
| instruktiivi | – | petuin |
| komitatiivi | – | pettuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | petu- | |
| vahva vartalo | pettu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C