pesin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pesin (33)
- pesemiseen käytettävä väline
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpesin/
- tavutus: pe‧sin
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pesin | pesimet |
| genetiivi | pesimen | pesimien pesinten |
| partitiivi | pesintä | pesimiä |
| akkusatiivi | pesin; pesimen |
pesimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pesimessä | pesimissä |
| elatiivi | pesimestä | pesimistä |
| illatiivi | pesimeen | pesimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pesimellä | pesimillä |
| ablatiivi | pesimeltä | pesimiltä |
| allatiivi | pesimelle | pesimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pesimenä (pesinnä) |
pesiminä |
| translatiivi | pesimeksi | pesimiksi |
| abessiivi | pesimettä | pesimittä |
| instruktiivi | – | pesimin |
| komitatiivi | – | pesimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pesime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pesin- | |
Käännökset[muokkaa]
1. pesemiseen käytettävä väline
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Verbi[muokkaa]
pesin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pestä
Verbi[muokkaa]
pesin
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pesiä
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pesiä
Substantiivi[muokkaa]
pesin
- (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta pesä