perustuslaki
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (oikeustiede) valtiovallan ja ihmisten ja yhteisöjen oikeudellisten suhteiden perusperiaatteet sisältävä laki, valtion valtiosäännön keskeisimmät normit sisältävä laki
- Monissa maissa valtiosääntö muodostuu useista laeista, joilla on perustuslain kaltainen asema.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈperust̪usˌlɑki/
- tavutus: pe‧rus‧tus‧la‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | perustuslaki | perustuslait |
| genetiivi | perustuslain | perustuslakien (perustuslakein) |
| partitiivi | perustuslakia | perustuslakeja |
| akkusatiivi | perustuslaki; perustuslain |
perustuslait |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perustuslaissa | perustuslaeissa |
| elatiivi | perustuslaista | perustuslaeista |
| illatiivi | perustuslakiin | perustuslakeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perustuslailla | perustuslaeilla |
| ablatiivi | perustuslailta | perustuslaeilta |
| allatiivi | perustuslaille | perustuslaeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perustuslakina | perustuslakeina |
| translatiivi | perustuslaiksi | perustuslaeiksi |
| abessiivi | perustuslaitta | perustuslaeitta |
| instruktiivi | – | perustuslaein |
| komitatiivi | – | perustuslakeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | perustuslai- | |
| vahva vartalo | perustuslaki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. valtiovallan ja ihmisten ja yhteisöjen oikeudellisten suhteiden perusperiaatteet sisältävä laki
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: perustuslaillinen
- substantiivit: perustuslaillinen
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- perustuslaki Kielitoimiston sanakirjassa
- perustuslaki Tieteen termipankissa