Siirry sisältöön

perusluku

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

perusluku (1-M)

  1. (matematiikka) luku, joka ilmaisee lukumäärän; kardinaaliluku

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈperusˌluku/
  • tavutus: pe‧rus‧lu‧ku

Etymologia

[muokkaa]

yhdyssana sanoista perus- ja luku

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi perusluku perusluvut
genetiivi perusluvun peruslukujen
partitiivi peruslukua peruslukuja
akkusatiivi perusluku;
perusluvun
perusluvut
sisäpaikallissijat
inessiivi perusluvussa perusluvuissa
elatiivi perusluvusta perusluvuista
illatiivi peruslukuun peruslukuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perusluvulla perusluvuilla
ablatiivi perusluvulta perusluvuilta
allatiivi perusluvulle perusluvuille
muut sijamuodot
essiivi peruslukuna peruslukuina
translatiivi perusluvuksi perusluvuiksi
abessiivi perusluvutta perusluvuitta
instruktiivi perusluvuin
komitatiivi peruslukuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo perusluvu-
vahva vartalo perusluku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]